Karin tarina
Pelejä tuli pelattua melkein 20 vuotta, josta viimeiset 15 vuotta addiktiosairauden ohjaamana. Pelit pyöritti koko elämää. Elin peleille. Olin avohoidossa viimeiset 7 vuotta, mutta se ei riittänyt mulle. Ennen Rehab365 hoitojaksoa en pystynyt hyväksymään tai käsittämään, että olen sairas. Yritin vuosien varrella hakea selityksiä pakonomaiseen pelaamiseeni aina mielenterveyspuolelta asti ajatuksella; pakko mulla olla joku vika päässä koska pelaan, mutta peliriippuvuudesta ei ole kyse tai sellaista ei ole edes olemassa. Viimeiset vuodet ennen hoitoa, myönsin ääneen olevani peliriippuvainen, mutta en saanut asiaa sisäistettyä sitten mitenkään.
Rehab365 saavuin päihdetyöntekijäni suosituksesta. Olin ajanut itseni keväällä 2021 tilanteeseen, jota kutsutaan pohjakosketukseksi. Olin toki kokenut tämän useasti aikaisemminkin, mutta tämä oli syvimmästä päästä tähän asti. Luottotietoni olivat puhdistuneet, ensimmäisen kerran aikuisiälläni, vain muutamaa kuukautta ennen päivää, jolloin päässäni ”napsahti”. Vietin vapaapäivää, ja aamukahvilla pääni valtasi ajatus; tänään otetaan lainat tappiin ja huomenna olen velaton sekä rikas. En ole koskaan tuntenut mitään näin vahvasti, kuin tuona aamuna tunsin. Pikakelauksella parin viikon päähän, velkaa oli kertynyt omakotitalon verran vanhojen velkojen päälle. Olin aivan loppu. Ajattelin ettei tästä suosta enään pystytä nousemaan. Kuinka väärässä olinkaan. Tapasin päihdetyöntekijäni ja kerroin asiasta hänelle. Hän kysyi olisinko valmis lähtemään Minnesota-hoitoon. Alkuun suhtauduin kielteisesti, mutta nopeasti pyörsin päätökseni ja olin valmis lähtemään. Siinä vaiheessa, en niinkään ajatellut sairauttani, vaan halusin jonnekin lepäämään ja pois omasta arjestani. Karkuun todellisuutta.
Saavuin Rehabiin jännittyneenä ja hieman jopa pelokkaana tulevasta. Mielessäni pyöri, mitä jos he eivät arviointiviikolla huomaakkaan mun peliriippuvuutta? Jos en olekkaan sairas, vaan tyhmä, mitä sitten tapahtuu?
Vertaisten ja henkilökunnan tavattuani karisi kaikki jännitys ja pelko välittömästi pois. Vastaanotto oli lämmin, ymmärtäväinen, mut otettiin vastaan ihmisenä. Varsinkin vertaisten tapaaminen sai korvien välissä aikaan asioita, mitä on vaikea pukea sanoiksi vieläkin. Koska vertainen tietää mistä puhut, miten tunnet ja ajattelet.
Rehabissa ymmärsin viimein ettei kyseessä ole tyhmyyteni, vaan olen sairas. Tämän asian ymmärrettyäni oli hyvä aloittaa toipuminen. Sain ymmäryksen, että sairautta voidaan hoitaa ja elää normaalia arkea. Töitä sairauden eteen pitää tehdä, kuten olettaa saattaa.
Isot velat painaa niskassa, mutta askel ei ole koskaan ollut näin kevyt. Voin paremmin, kuin koskaan. Olen täysin sujut itseni kanssa ja on helppo hengittää. Olen täysin uudelleensyntynyt. Vaikka jouduin maksamaan kalliin hinnan päänsisäisestä hiljaisuudesta, maksan sen mielelläni. Mikään rahasumma ei korvaa tätä oloa.
Nyt reilu vuosi hoidosta ja normaali arki sujuu erittäin hyvin. Käyn ryhmissä, töissä, frisbeegolffaamassa, näen ystäviä, teen ruokaa ja niin edelleen.
Jos painit vielä sairautesi kanssa, anna mahdollisuus vertaistuelle. En voi tarpeeksi painottaa miten se tulee mullistamaan elämäsi.
Olen erittäin kiitollinen vertaisille sekä Rehab365 hoidolle. Kiitos teille, sain elämäni takaisin.
Pekka Lehtoa lainaten ”Pyysin päivän, sain koko elämän”
Kari, 30v, toipuva peliriippuvainen
‹ Takaisin
Julkaistu 06.10.2023