Laurin tarina
Kun saavuin hoitoon, olin kokenut omasta mielestäni sen viimeisen pohjakosketukseni huumeiden maailmassa. Olin sekakäyttänyt huumeita viisi vuotta ja neljä näistä vuosista olin käyttänyt suonensisäisesti. Olin yliannostunut useasti ja käyttöni oli aina ollut runsasta ja itsetuhoista.
Olin kuitenkin viimeisen vuoden ajan yrittänyt pidättäytyä huumeista omin voimin ja onnistunutkin siinä melko hyvin, mutta mielenterveyteni oli silti täysin hajalla, enkä nukkunut juuri lainkaan. Yritin vielä käydä yliopistoa ja pitää yllä parisuhdetta samalla. Lopulta elämäni ja mieleni romahti täysin valvottuani yli kolme vuorokautta kovan stressin alla. Vaivuin psykoosiin ja aloin käyttää amfetamiinia, rauhoittavia ja opiaatteja suonensisäisesti.
Heräsin psykoosistani kahden viikon kuluttua verisestä asunnosta neulojen keskeltä ja katsoin itseäni peilistä. Näytin ruumiilta. Tämä laukaisi elämäni pisimmän paniikkikohtauksen. Ymmärsin ensimmäistä kertaa elämässäni, että minun täytyy hakea apua ja lähteä välittömästi hoitoon.
Hoidon alussa olin pelokas, epätoivoinen, yksinäinen ja äärettömän levoton. Minulla oli rajut vieroitusoireet ja en nukkunut yhtään ensimmäisinä päivinä. Haluni lopettaa käyttäminen oli kuitenkin todella suuri ja sain jutun juonesta kiinni varsin nopeasti. Ymmärsin nopeasti mitä addiktiosairaus on ja mihin se hoitamattomana johtaa. Ymmärsin miten vääristyneitä uskomukseni maailmasta ja ihmisistä olivat ja ymmärsin, että minun täytyy löytää itseni uudestaan. Ymmärsin myös nopeasti vertaistuen merkityksen toipumisessa, kun pääsin hoidossa useita kertoja NA/AA-ryhmiin ja hoidon omiin ilta- ja aamurinkeihin. Jos hoitoni suurimman oivalluksen tiivistäisi yhteen virkkeeseen, niin ymmärsin viimeistään läheisviikonloppuni aikana, että minulla on oikeasti mahdollisuus toipumiseen ja haluan tehdä töitä sen eteen.
Hoidon jälkeen olen erehdysten ja vaikeuksien kautta löytänyt vähitellen oman toipumisen tieni. Olen kiinnittynyt vahvasti NA-ryhmiin ja osallistun hoitopaikkani jatkohoitoon viikoittain. Minulle suurin oivallus hoidon jälkeen oli ottaa käyttöön ja alkaa työskennellä kahdentoista askeleen ohjelmaa. Tätä ehdotettiin minulle hoidossakin, mutta en ymmärtänyt vielä silloin miten se auttaisi minua. Vähitellen aloin tuntea tunteita, joita en koskaan ennen ollut tuntenut ja aloin ymmärtää hyvinkin paljon itsestäni ja elämästäni. Opin toimimaan toipumistani edistävällä tavalla ja kohtaamaan vastoinkäymisiä terveellä tavalla. Elämäni on palannut jo varsin normaaliksi, mutta etenen elämässäni rauhassa tällä hetkellä. Toipumiseni on ehdottomasti etusijalla elämässäni.
Ihmiselle joka harkitsee hoitoon hakeutumista haluan sanoa jotain, jonka olisin itse halunnut kuulla hoitoon hakeutuessani: Oli tilanteesi mikä tahansa ja riippuvuutesi millainen tahansa, niin sinulla on mahdollisuus päästä eroon riippuvuudestasi ja kohdata elämä täysin uudella tavalla vapaana riippuvuudesta. Sitä on äärettömän vaikea uskoa. Minun ainakin oli. Mutta nyt tiedän sellaisten asioiden ja tunteiden olevan mahdollisia, joita en käyttäessäni olisi ikinä uskonut. En halua takaisin käyttämään, minulla on nykyään jotain paljon parempaa.
‹ Takaisin
Julkaistu 06.10.2023